Rakkaustarina mun (punaisin) silmin

Ihmiset on pyytänyt poustausta mun versiosta meidän rakkaustarinasta. Meni hetki tässä muistellessa vanhoja, tässä se tulee. Varaa vierellesi nenäliinat...Not. Tämä tarina alkoi näin:

Oli kaunis prinsessa joka nukkui ikuista unta, jonka voisi herättää vain suudelmalla rakkaalta prinssiltä. Sit mä saavuin, pussasin, ja se heräs! Noi ei ihan, mut ois se voinu noinkin mennä. Mä olin nuori ja omast mielestäni semi komee, ylimielinen, itserakas, ja hukassa oleva nuorimies vielä noihin aikoihin. Maailma siisteintä oli vetää mukii, odottelin vaan hetkiä että pääsis vetämään lisää, millään muulla ei oikeestaan ollut väliä. Kunhan pääs parhaiden kavereiden kanssa vaan heiluu, hämmentää, ja aiheuttaa pahennusta.

Mun yks parhaista ja pitkäaikaisemmistä ystävistä Tuomas, pyys mua duuniin Club Oopperaan, en ollut aikaisemmin tehnyt päivääkään alan hommia. Siellä mä sitten olin, myin teineille kuppii, eikä hajuakaan miten toi homma toimii. Mulla oli menossa tossa vaiheessa joku semi hevarivaihe, oli irokeesiä, meikatut silmät, ja mustat kynsilakat, haisin miehelle, ja kuuntelin erittäin vihaista musiikkia. Kuuntelen edelleenkin, mut nyt mun ei tee enään mieli polttaa autoja, potkia roskiksia, tai tapella vaan huvikseen.

Mun duunissa pyöri paljon tyttöjä, ja sai olla huomion keskipisteenä, se oli jotain sellast junnuna et mä luulin et mä olen jumalasta seuraava. Mut mä olin oikeesti juopost kerjäläisest seuraava, alaspäin. Tuli vietyä tyttöjä kotiin, ja skaala oli laaja: Rotkosta hirvikolariin. En kiinnostunu kenestäkään oikeesti, kunhan pidin hauskaa dokauksen sivussa frendien kanssa. Kun toin tytön kotiin, en jättänyt ikkunaa auki illalla sen takii, et tunnelma olis niin kuuma, vaan sen takii että aamulla olis helpompi hypätä ikkunasta kun kadutti TAAS niin saatanasti.

Yhtenä iltana kaikki muuttu, tuntu kun olis jääny auton alle. Leina pamahti mun duunipaikalle sen frendien kanssa, juomaan perryä muovituopeista eurolla (kyllä, perryä eurolla, nam). Siinä oli jotain niin kuumaa et mä en voinut käsittää. Tuli samaan aikaan sellanen olo kun olis saanut sähköiskun, hyvällä tavalla. Mä olin ihan myyty. Mun oli pakko saada toi mimmi mun iholle, jotenkin, ajattelin ekaks.

Smuuttina miehenä menin sitten, ja löin kasan drinkkilippuja sen käteen, sanomatta sanaakaan, ja juoksin pois kun ens saanut sanaakaan ulos suusta, jäädyin. Leina oli vähän kujalla, se varmaan luuli et mä oon joku promohannu joka jakaa ilmaisia juomia, tai sit se luuli et oon mykkä tai jotain. Siellä mä sit duunissa olin loppupäivän, paskat housussa kun jännitti niin paljon. Duunipäivän jälkeen mä kaivoin Leinan numeron Tuomakselta (joka oli samanlainen roskis kun minä noihin aikoihin, terkkuja), mut nykyään yks skarpeimmist kundeista jota tiedän, jolla on kuuma mimmi, hyvä duuni ja hyvät hauikset.

Sain kun sainkin Leinan treffeille mun kanssa. Ei tienny mihin lähti! Treffeillä edelleen jatkoin samaa jäätymistä, Leina piti keskustelua yllä. Jotain se mussa näki, kun suostui näkemään uudestaan ja uudestaan. mä olin ihan taivaissa, odotin vaan milloin saan nähdä uudestaan. Jotenkin hassusti se tunne että halus vain pöksyihin, vaihtu että mä halusin muutakin, mä halusin tästä naisestä kaiken. Kun mä tapasin Leinan, mä olin todella huonossa kondiksessa, painoin about 65-70kg, olin ihan valkoinen. Tosta ajasta musta ei ole kauheesti kuvia edes, kun olin niin hoikka et kuvissä näyttää et oon haamu tai valotus virhe. Noista ajoista paino hiipiny sinne 90kg molemmin puolin, ja on ihan ok kondikses, kausiluontoisesti:)

Meillä on ollu ylämäkii, ja todella jyrkkiä alamäkiä. Kaikki ne vahvistaa. Rakkaus ei ole koskaan kuollut. Aina ollaan jaksettu uskoo tulevaisuuteen, vaik hetkittäin tuntunu että tää on liian raskasta. Sillä määrällä energiaa mitä me ollaan laitettu 8 vuoden aikana riitelyyn, pyörittäs Kampin keskuksen sähköjä vuoteen 2020 asti. Mun Äiti, Leinan äiti, mun tärkeimmät ystävät, on aina tukenut mua, kun on ollut vaikeeta, ja kannustanu tsemppaamaan, ei luovuttamaan. Mä tiedän että mä olen todella vaikea ihminen jonka kanssa elää, mulla on mielipiteitä joissa en taivu, oon kiukkunen nälkäisenä, oon ihan 6v pojan tasolla silloin, ja paljon muuta. Mutta tässä ollaan silti.

Hyviä tyttöjä, joihin luottaa, joita rakastaa, ja jotka rakastaa takaisin, ja jotka antaa samaa hyvää takaisin, on vähän. Sama toimii tytöt toisinpäin! Pitäkää niistä kiinni.

Pus Pus,

Toni K